Seuraa sähköpostitse

13.8.2017

syysmarjat



Syksy

asuu jo pihlajanmarjoissa.


Viime yönä
levisi sateen usvana

kuin epäröivä vieras
kutsumaton

nurmikoille
hetken hengitteli
pälyili

halasi ruohon väsyneeksi
huuhteli värit

multaan


Syksy

vielä
taipui vaahteran alle
uinahti kerälle

varjottomaan valoon
siilin viereen


Ja kun herää
pian herää

puhaltaa
se

taivaan kaaren
                 auringon värjäämät

veden värit

puiden lehdille


Ystäväksi pihlajanmarjan
punalle









31.7.2017

Peikko

Varjonsa jätti
metsän partainen 
peikko

karvansa 
soiden kukkaan

häpesi
pakeni

Suon silmillä valvoo


tuulen henkenä


Soidin









Tämä maa

laaja kuin taivas

hengittää taivasta


Ja kun salamat ulvovat

ja pilvet patsastelevat
taivaan soitimella


Kun tuuli ei mahdu taivaalle

vaan pyyhkii maata
ja koivut taipuvat

taipuvat ne suojaksi

osoittavat tien,
kolon

jossa hengittää

tätä 

taivasta




Kelo








Kuuli kelo kummia
vanhuuttaan taipui

Juuriaan peitteli
heikkouttaan piilotti
varpuihin

Vielä pystyssä

Kuuli kelo kummia
kovan koneen
karkasi lintu ja
karkasi pesä

Kyyneleen heitti

kyyneleet hilloiksi

taikoi






 

23.7.2017

Rakkaus

Minulta tilattiin runo häihin. Tällainen siitä tuli :)


----------------------------------




Kun iättömyys löytää toisen iättömyyden

- ja rajat katoavat


Kun taivaankaaren rajat hälvenevät

Ja maa jalkojen alla ei
tunnu

Kun hyvä ei riitä,

Ja paha ei kelpaa


Jää Rakkaus


Se voimista Suurin


jolle iättömyys,

Ja ikuisuuden tähdetkin
ovat vain kulissia,


sillä rakkaus
                     itsessään


on niitä siirtävä


Voima.



18.7.2017

musta



Iski Mustista mustin
kirveellä veteen
halkoi taivaan ja kannen
ja heilutti.



Mustista mustin
oli päässyt irti.

Jylhä oli rikottu vesi,
kaiuton taivas,
tuleton valo.


Syöksyi
rakoon maan
Mustista mustin.

Ei silmänsä kestäneet

ei valon
muistoa.





Tyhjä talo








Tyhjä talo

taipuu varjoistaan

sihisee nurkistaan
etsii lasta

ilon
pulpahduksia

Tyhjä talo

sylissään yksinäisyyden ääni




Arpia täynnä



"Sinne se setä nyt meni,

taivaaseen,

Enkeliksi pilven päälle".


Lapsi tähyää 
pilvimattoa 
yllään.


"Hei, tuolla pilvessä on 
                                           haava,

siitäkö se setä meni?"

"Niin, siitä".


Taivas 

on arpia
 täynnä.




16.7.2017





Tippui kultani
jäihin.



Kevät kylmän sulatti,


puhalsi lempeä
aalloille,


antoi valon.




Nyt Aurinko ja

minä



Kultaa huuhtomassa.





Hyvä hetki

Antaa Hetken olla. Antaa auringon säteen hetkenä levätä ikkunan lauteilla ja lasketella keltana vanhan lasin mutkissa Antaa Hetke...